Elämäni kolmas pipo - neulontaohjeet

 

 

 

Siitä on jo yhdeksän vuotta, kun ostin elämäni pipon Japanista. Urheilukaupan poistomyynnistä. Päivänä, jolloin mieheni lähti edeltä Suomeen. Alla rakas, pehmeä, löysä akryylipiponi on alla rakkaan muruseni päässä. Kauhtuneena mutta ihanana.

 

 

Onni, että avasin suuni ja kysäisin saman murusen entiseltä hoitotätiltä, lähikulmien neulontagurultani, apua ja sain hyvät vinkit kyseisten kuvioiden kanssa. Näillä neulontakokemuksilla olen varmaan vihoviimeinen tyyppi kirjoittamaan neuleohjeita. Mutta koetan kuitenkin, itsellenikin johonkin ylös. Termeistä viis.

 

On muuten ihanaa, kun huomaa oppineensa uuden taidon aikuisena. Koulussa neulominen oli minulle pahinta myrkkyä. Äitini mielestä olin villalle allerginen (yes, sukunimeni tietäville, tämä on jo ironista), joten jouduin neulomaan tahmeaa jämäväristä akryyliä, inhokkiani pinkkiä. Tahmein sormin lanka oli aina kitisevän kireällä tai vaihtoehtoisesti puikot putoilivat löysien silmukoiden välistä. Pelkäsin mennä kysymään opettajalta ohjeita, ja jos nitä sain en kyllä jännitykseltäni muistanut mitään. Samalta kuulosti kouluhiihtotarinanikin. Toppavaatteissa väkisinhiihto liian pitävillä suksilla oli ihan kammoa vaikka omalla ajalla tykkäsinkin hiihtää. Hiihdon löysin kuitenkin takaisin elämääni jo yliopistoaikoina.

 

Japaninpipo

 

Valitse kolmea itseäsi miellyttävää lankaa.

Minulla oli harmaa ja valkoinen Seitsemää veljestä, kaksinkertaisena.

Minttu yksinkertaista Isoveljeä.

Puikkot 5:n sukkapuikot.

 

Luo 72 silmukkaa värillä, jolla haluat tehdä "tiilien saumaukset", minulla harmaa.

Neuko kerros oikeaa.

Vaihda ekan palkin väriin, jätä edellinen lanka odottamaan, ei tarvitse katkaista.

 

Nyt tulee ensimmäinen väripalkki:

Neulo 7 oikeaa.

Nosta 8. silmukka ompelematta (Tiilen sauma).

Jatka tätä 9 kertaa.

Neulo seuraava kerros nurjaa, nosta aina joka 8. silmukka.

Sitten kerros oikeaa, nostaen joka 8. silmukan.

Ja vielä kerros nurjaa samalla tapaa.

Nyt ensimmäinen väripalkki on tehty.

 

Vaihda "saumaus" väriin, jolla aloitit.

Neulo ihan tavallisesti 2 kerrosta oikeaa.

 

Vaihda toiseen palkkiväriin.

Tee kuten ensimmäinen väripalkki mutta aloita neulomalla vain 3 oikein, nosta yksi silmukka, jatka 7 silmukkaa, nosta 1...

Jatka kuten ensimmäisessäkin väripalkissa, yhteensä 4 kerrosta o, n, o, n

 

Vaihda "saumaus" väriin, jolla aloitit.

Neulo ihan tavallisesti 2 kerrosta oikeaa.

 

***

 

Jatka näin vaihtaen aina palkkiväriä joka toiseen palkkiin,

yhteensä 8 väripalkkia (tai enemmän, jos haluat korkeamman pipon).

 

Kavennukset:

Katso, että kavennukset tulevat symmetrisesti jokaisen "nostokohdan" ennen ja jälkeen ensimmäisellä "saumauskierroksella" väripalkin jälkeen.

8. väripalkin jälkeen neulo "saumausvärillä" ensimmäisellä kerroksella yhteen 6. ja 7. silmukka ja 9. ja 10 silmukka, joka kuviosta. Neulo toinen oikea kerros ihan tavallisesti.

Nyt seuraavassa 9. väripalkissa sinulla on 5 silmukkaa ja nosto joka kuvioon.

Tee väripalkki normaalisti loppuun.

 

Seuraavalla "saumausvärikerroksella" neulo 1. ja 2. silmukka yhteen, 4. ja 5. silmukka yhteen, neulo sitten 1 oikea.

Jatka kuviota 1 oikea 2 yhteen 1 oikea 2 yhteen 1 oikea... kierroksen loppuun.

Seuraava kerros oikeaa.

Uusi palkki 3 silmukkaa ja nosto.

Tämän palkin jälkeen voit katkaista palkkilangat, niitä ei tarvita enää.

 

Kavennukset seuraavassa neuloen 3 silmukkaa yhteen: nosto ja sen molemmin puolin.

Kerros oikeaa.

Kavennukset aina 2 yhteen.

Kerros oikeaa.

Vedä lupuksi lanka silmukoiden läpi ja päättele langat.

 

 

 

 

 

 

 



Elämäni toinen pipo

 

Pipon uusi omistaja lienee saaneen jo pakettinsa, joten uskalla julkaista pari kuvaa.
Parin illan pikapuhteena neuloin kummipojalleni pipon mukaillen tätä Muita Ihania -blogin ohjetta.

Konemies ja puikkojuttuja

E:n lemppareita on kaikki koneet.

Tämä syndetraktori pääsi parin vaarin ostaman seuraan.

Kiitos maalaisystävät!

Tuo pipomalli on ihan huippuihana.

Ostettu Japanista melkein kymmenen vuotta sitten.

Osaisinkohan neuloa itse moisen?

Onko muuten joku teistä lukijoista ostanut lankoja netistä jostakin?

Nuo markettien valikoimat ovat aika rajoittuneet.

Meillä Prismasta lopettivat kuminauhan ja vetoketjujenkin myynnin!

 

Ja tällä setän tuomalla paloautolla on leikitty - ja kasteltu kukatkin - ahkerasti jo vuosi.
Vieläkään ei ole patterit loppu :D

 

 



Tulis vielä se helle

Edellisen loman lähestyessä meinasin surauttaa tuosta noin vain meille tytöille hellemekot. Uusi yritys nyt, kun toinen loma kolkuttelee ovella.

Harjoittelin yhden mekon samalle reissulle lähtevälle naapurintytölle. Ei tullut innostuksissa sitä kuvattua. Jämäpalasta taiteilin tuossa yhtenä iltana ihan lonkalta V:lle hellehaalarin. Tuli aika onnistunut vaikka itse kehunkin. Tosin tehdessä kuvittelin, että lahkeet yltäisivät nilkkoihin asti suojaamaan auringolta. Yltävät sitten just polviin asti. Mihin mun pikkuvauva on kadonnut? Niin, se tyyppi, joka ei vielä ehdi jokapaikkaan, ei nouse konttausasentoon, eikä osaa itse nousta istumaan ja jolla on vaan alaetuhampaat.

Pari iltaa sitten aloin ommella (mieheni mukaan hippi-)mekkoa itselleni. Perinteisesti juuri vauhtiin päästyäni loppui kumilanka. Kommellusten kautta sain mekkoni näin perinteisten juhannussateiden saattelemana valmiiksi. Katsotaan osaanko käyttää mitään näin värikästä!

DIY from men's shirt into boy's shorts

Tässä jonkin aikaa sitten oltiin lähdössä pojan kummien pojan ristiäisiin ja oltiin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla myöhässä. Juuri niiden ihmisten juhlista, jotka ovat ehkä maailman säntillisimpiä. Ei voinut laittaa lasten piikkiin, kun mies käräytti silitysraudalla juhlapaitansa ja kaikki muut paidat oli likaisina. Siis kone laulamaan puolen tunnin pikaohjelma ja sitten mies silittää paidan kuivaksi. Minä en meillä silitä.

Meinasi olla meikäläisellä pinna vähän tiukoilla, kun odotettiin autossa lasten kanssa valmiina. Mutta enpäs sanonuut tai saarnannut mitään. Kyllä se mies tiesi, mitä olisin sanonut. Olen niin ylpeä suorituksestani.

Nuukana en raaskinut muutamaa kertaa käytettyä paitaa laittaa roskiin, vaan hurautin siitä E:lle kesäshortsit: suorakulmio paitaosasta, kaari pois jalkojen välistä, saumat kiinni, kuminauhakuja ylös ja housut jalkaan. Tykätään kaikki!

Ja tarina kulkee aina housujen mukana muistona.

Ristiäiset olivat tietysti ihanat ja päivästä sukeutui mitä mainioin.

Nautintoja



Kaupassakäynnin tuloksena ihana siideri-salaattilounas.

Syömisen tuloksena sai katsella itse leikatun luumupuun kukintaa.
Nukahtaa lämpimään aurinkoon.

Löhöilyä aikoja sitten ompelemallani peitolla nautiskellen
pikkumurun viihtymisestä.

Sekä

pikainen vierailu rakkaiden ystävien uudessa kodissa

lapsen siirtyminen isompaan istuimeen

lisää lusmuilua ja lököilyä

ihana isompi muru pienempää leikittämässä ja kaikissa hommissa

päivällinen appivanhemmilla

jäätelöä

pilates

popcornia

lämmin ilta

nukkuva perhe

mukavan tulevan päivän odotus.



Silmukoita

Lapsi nukkuu, toinen on mummulla, mies Roomassa.

Neulon.

Nautin sateen tuoksusta pimenevässä illassa.

Nurja puoli näyttää yllättäen kauniilta.

Elämässäkin.

Baby Björn Balance - remake

Saalistin taas toissapäivänä paikkalliskirpparilla kaverin kanssa. Sain tingittyä kaksi uutta pientä automattoa, läjän upeita neonvärisiä kakunkynttilöitä, Unicef-pelin ja vanhan Baby Björnin sitterin 10 euroon.

Toinen automatoista pääsi kaverin pojalle ja toinen on ollut ihan hitti meillä. Okei, eihän se ole niin tyylikäs kuin tämä Weekdaycarnivalin matto. Mutta tätä perinteinen automattoväritys sopii kyllä paremmin meidän keltaisen kaapin kylkeen :)

Peli meni vielä odottamaan.Niikuin kynttilätkin.

Sitteri taas pääsee meillä vielä koekäyttöön vaikka siinä istuminen onkin V:lla vähentynyt. Onhan se nyt kiva, ettei tartte istuinta raijata yhtenään ylä-alakertaväliä. Sitten sitteri pääseekin E:n kummien ihan mikä päivä tahansa syntyvän vauvan mummolaan.

Before
No, ei nyt ihan meidän värinen...

Pienen kangaskaapin pöllyttelyn jälkeen valkkasin turvalliset tyylikkäät mustat ja musta-valkoiset kankaat. Ja tavoilleni ominaisesti leikkasin kankaat ihan lennosta vähän vanhaa päällistä mallaillen ja sitten vain ompelemaan. Aika hyvin osui kohdalleen ja eiköhän tuo kangas asetu, kun siihen laitetaan meidän muusa keikuttelemaan.

Alareunan kanttinauhan laitoin taas klemmareilla kiinni nuppiksien sijaan.

Tuossa ommellessa huomasin tuon vaaleanturkoosin nuppineulan pilkistävän ompelukoneen työpöydästä. Muistan kuinka sen siihen puolivahingossa lapsena laitoin. Se kolo oli niin kutsuva ja sinnehän se nuppineula sujahti pysyvästi. Muistan sen tunteen mutten osaa sanoiksi pukea onko se häpeä, katumus vai mikä. En uskaltanut sanoa äitille, mitä olin tehnyt. Olin vaan niin, ettei mitään olisi tapahtunut. Kai äiti sen nyt huomasi, muttei kyllä sanonut mitään. Oppisinpa itsekin olemaan puuttumatta epäolennaisuuksiin.

After
Tykkään!
(Kunhan kukaan vaan ei katso kääntöpuolta...)

Viikinloppumielellä ja sitä teillekin toivoen :)

Happy weekend everyone :)

Perintölakanoissa

V mummini minulle nimikoimissa ja virkkamissa pitsilakanoissa.

Ompelukeksintö ruokalapputehtaalla

Marimekon jämäkernipalasta on ollu pitkään tekeillä ruokalappuja. Härskisti kopioin mallin aidosta lapusta ja sovittelin vähän Strömsön ohjetta. Tämä oli taas näitä kokeile ja harjoittele juttuja.

En ole aiemmin vinokaitale-kanttia käyttänyt. Suht helppoa mutta sain sen kyllä aina ryttyyn ulkokurveissa, aluksi ajoin myös liian reunasta ja taustapuoli jäi repsottamaan.

Vasemmanpuoleinen lappu on tehty ompelemalla kourupala ensin taakse. Lopuksi se käännetään eteen ja kouru pysyy siten paremmin auki. Esteettisesti en tästä niin tykkää.

Eniten tykkään alimmasta. Sopii meitin keittiöönkin.

Ylin lappu on tässä vielä kesken ja esitten siinä suuren keksintöni! En halunnut kerniin neulanreikiä, joten laitoin kanttinauhan klemmareilla kiinni. Toimi tosi hyvin :)

Ajattelin laittaa lappuihin nepparit, kuten vasemmanpuoleisesta lapusta saattaa nähdä. Se ei vaan taida kestää, kun kangas antaa periksi nepparia avattaessa. Täytyy laittaa muihin velcrot vaikka niihin jää aina hiukset tai vaatteet kiinni ja ovat tuskaiset ommella.

Ei mennyt taaskaan niin kuin Vaasa kulmilla, mutta tunnelma oli kyllä ihan just yhtä eteerinen, ehkä kirosinkin kerran ruotsiksi matkan varrella.

PS. Toisella hermotauolla kävin vaihtamassa saunan valaisimeen lampun.
Peelot rakennusmiehet olivat aikoinaan olleet oikein ihania ja asentaneet ensin valaisimen ja sitten vasta lauteet. Varmaan kaksi kuukautta on ollut lamppu vaihtamatta, kun puuritilävarjostinta ei ole saanut pois lauteiden alkaessa ihan sen päältä. Olis pitänyt lauteiden kannatinpuu irrottaa, että sais lampun vaihdettua. Oikein kävi isännöitsijä katsomassa, että juu näin on rakennettu. Ja että mahtuuhan tuosta ritilöiden välistä meisselillä avaamaan nuo ruuvit. Joo, jos on joku erityispitkä meisseli *Hih!*

Meitsi päätti tänään, että nyt se lamppu vaan vaihdetaan. Nitkutin ritilikköä ja kas, pienet kannatinnaulat irtosivat kannattimien ja varjostimen välistä. Ihan himpulasti tehty koko juttu. Nyt on lamppu vaihdettu. Täytynee alkaa etsiä uutta (tyylikkäämpääkin) suojusta päälle, jos haluaa saunaan tunnelmallisempaa valoa. Tämä nykyinen sopii kyllä hyvin pyykin kuivaamiseen ja viikkaamiseen, mitkä on meillä saunan pääasialliset tehtävä.