Työhuoneen taidenäyttely

Kevätauringossa kylpevä taidenäyttely.

Yllä V:n kanssa vesiväreillä aiemmin maalaamani työ, jota tänään viimeisteltiin yhdessä puukynillä ja vahaliiduilla.
Tykkään niin, että se saattaa päästä raameihin asti.

Alla lasten näkemys teipeistä ja maalimallikorteista.
Hups hei, äkkiä meni reilu puoli tuntia räkäpäivää näissä askareissa.

  

Joulunauhat talteen

Nuukailua, sanovat toiset. Kierrätystä, sanon minä.

Parhaat pakettilaatikot, kangaspussit ja nauhat ovat kulkeneet vuodesta toiseen äitini ja minun kodin välillä jo yli kymmenen vuotta. Kyllä hymyilyttää, kun tutut paketit näkee kuusen juurella.

Joka joulu kiedon uudelleen käytettävät nauhat murolaatikoista leikkaamilleni pahveille, joihin olen leikannut eri nauhoille sopivan leveät hahlot. Ja teippaan nauhat (nykyisin ihanan helposti uudelleen irtoavalla washi/masking-) teipillä. Nauhat säilyvät suorassa ja pahvit säilyvät litteästi päällekkäin pienessä pahvilaatikossa.

Washiteippiä saa vaikkapa Teippitarhasta :)

Joulukortit 2012

Tänä vuonna meiltä lähtee tähän tyyliin askarreltuja joulukortteja.

Kartonkia, washi-teippiä ja peittävää tussia.

Musta-valko-harmaat on ihanan simppeleitä,
värikkäätkin hienoja.

 

 

Autorata 2.0

Mahtavat valikoimat teippejä täällä!

Kuten jo synttäripostauksista saattaoi huomata, mulle on taas iskenyt teippailuvimma. Ja muruseni E myös osaa käyttää taidokkaasti sitä hyväkseen. Mahtavaa!

Mummini vanha kukkapöytä on meillä olkkarissa lasten pöytänä. Siihen(kin) teipattiin autorata. E suunnitteli ja minä sain suihkia washi-teippiä kiinni. V puolestaan nyhertelee teippejä aina silmäin välttäessä irti. Sama oli työjärjestys robottejakin tehdessämme.

Tuo pöytä on saanut lähtötuomion jo ties kuinka monta kertaa. Mummiltani, meiltäkin kulman lohjettua, meiltä E:n rouhittua naskalihampaillaan kaikki reunat... Mutta tuossa se vaan pönöttää!

Ja nuo penkit! Vaneriset valkoisiksi maalatut laatikot, jotka äidin setä on tehnyt äidille tämän muuttaessa nuorena tyttönä Helsinkiin. Ovat olleet äitillä, tädilläni, taas äidilläni,  nyt meillä. Ja jokainen on kuulemma meinannut niistä luopua. Mutta aina vaan ovat laatikot löytäneet paikkansa: hyllyinä olkkarissa, vaatehuoneessa, lastenhuoneessa, pöytinä, kukkatolppina, pöydänjalkoina, penkkeinä, kenkätelineinä, maalaustelineinä... Ennen lasten synttäripöydän penkeiksi pääsyä olivat laatikot taas kerran eteisessä odottamassa viimeistä tuomiotaan.

Olisi kai jo aika antaa laatikoille arvoisensa käsittely. Hioa hellästi, maalata taas sieviksi ja laittaa sinälle.

Robottisynttärit 3/3

Onks kaikki mehut jo juotu?
Pikkupulloista ja Teippitarhan washi-teipistä tuli aika söötit pullot,
jotka ihan varpilla tullaan näkemään joskus muissakin kemuissa.
Lasiulloja sai ennen Starbucksin ja Frezzan kahveista.
Vaan muovisiksi ovat nykyään käyneet, pöh!
 

Mummit ja kummit pääsivät tietty kanssa juhlistamaan E:n synttäreitä. Taas oli tupa täynnä ja riemua rinnassa. Oli ihanaa nähdä miten kummien koululaistytöt osasivat leikittää juhlakalua.

Viimeiset sydänpiparitkin syötiin ja pähkinävoipallot ja muffinssit. Kaikki muuten täysin vegaanisia ja viljattomia! Alan vihdoin oppia leipomaan näillä meidän rajoituksilla (tällä hetkellä viljaton ja munaton) ja muiden allergioista johtuen onnistuu jopa vegaaninen - maidoton - pähkinätön - suklaaton - omenaton... Kiitos Pinterestin!

Ihan hävettää laittaa tänne blogiin kännykkäkamerakuvia, kun paikalla oli 3 "putkimiestä" oikeine kameroineen! Mä kun olen onnistunut särkemään pokkarinikin...

Robottisynttärit 2/3

Lisää robotteja, nämäkin on tehty Teippitarhan washi-teipeillä.
Vasemmalla on äiti, jolla on sattumoisin 6 kättä...

Muruseni toiset juhlat olivat oikeaa lasten iloittelua!

Naapurin kuudesluokkalaiset ihanuustytöt kävivät iltapäivällä juhlimassa ja auttamassa valmisteluissa. Laittoivat jätskikakun kuntoon ja askastelivat hienoja teippilippuja herkkupöydän koristeiksi.

Voi mahdoton miten on äidin vaikea antaa lasten revitellä riemuaan. Antaa äänen nousta ja antaa leikin soljua ihan suitsimatta. Kaikki Duplot oli pitkin eteistä ensimmäisen viiden minuutin jälkeen ja riemua riitti. Pojilla oli portaiden alla ihan oman höpötykset ja hörhellykset! Ihana entinen hoitokaverityttökin oli niin riemuissaan päästessään vihdoin leikkimään E:n leluilla - eikä aina toisinpäin.

Herkkupöydän ääressä kyllä hieman suitsin meidän mehupetoa. E:llä mehu menee heti kuuppaan ja sitten kiihtyy vauhti kuin teinillä nousuhumalassa ikään.

Äiditkin saivat iloita toistensa seurasta, aivan liian pitkästä aikaa.

Tarjoilulistalla oli jo tutuiksi käyneitä maapähkinävoi-muropallosia ja sydän suklaakeksejä.
Kakun virkaa toimitti isojen tyttöjen koristelema jäätelö ja sen kanssa tarjosin itsetehtyä jätskin päälle jähmettyvää suklaakastiketta. Tietty oli myös lasten mitättömiä maissinaksuja, poppareita ja Japanista ihanasti muistuttavia Herkku ja koukku -blogin lehtikaalisipsejä (jotka söin itse kaksin käsin loppuun illalla lasten nukahdettua, aaaah!).

Jähmettyvä suklaakastike jäätelölle
Resepti löytyi Delicious Obsessionsilta ja muokkasin sen tällaiseksi

Sulata vesihauteessa (siis kulhossa, jota pidetään kiehuvan vesikattilan päällä)
2,5dl neitsytkookosöljyä
noin 2/3 dl tummaa kaakaojauhetta
1/4 tl suolaa
1-2 tl vaniljasokeria
½ dl hunajaa tai agavesiirappia.
Sekoita, kunnes suklaa on hyvin sulanut.

Tämä on ihan ihanaa lämpimänä jäätelön päällä, huoneenlämpöisenä alkaa jo meillä jo jähmettyä, mutta silloin taas kovettuu paremmin jätskin päälle.

 

Robottisynttärit 1/3

Washi-teipillä uskaltaa teipata kuvia seinäänkin, eikä varmasti vahingoita  maalipintaa. Teippejä saa esim. Teippitarhasta ja Clas Ohlsonilta.

Rakkaani E, täyttää tänään kolme!

 

Aamulla seinille ilmestyneet washi-teippirobotit tervehtivät synttärisankaria.

Kyllä niille jaksoikin nauraa, kun oli saanut aamumuffinssit sänkyyn.

Ja lahjaksi Pariisi-kirjan ja sähköhammasharjan.

Sitten alettiinkin heti odotella naapurin kotiäitejä ja -lapsia ekoille synttäreille.
Kyllä oli mukavaa saada meille hulinaa ja höpinää!



 

Ja tarjolla oli:

 

Bataatti-vaniljakeittoa

Kuori ja paloittele
500g bataattia ja yhteensä
500g sipulia, selleriä ja palsternakkaa.
Kuullota kasvikset voissa ison kattilan pohjalla.
Lisää
1l kana- tai kasvislientä (ja tilkka valkoviiniä).
Halkaise vaniljatanko (Rainbowlla on edullisimmat) ja lisää keittoon.
Keittele noin puoli tuntia ja poista vaniljatanko.
Soseuta ja mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.
Erikoisluksuskeittoon vatkaa vielä
2dl kermaa ja lisää aivan lopuksi.

Tarjoa keiton kanssa esimerkiksi auringonkukan siemeniä, raejuustoa ja/tai sweet chili -kastiketta.

 

Sitruunamuffinsseja (12kpl)

(viljaton, vegaaninen, pähkinätön)

 

Tämä ohje on mukailtu Chocolate covered Katien Chocoholic Cupcakeseista.

 

Sekoita kuivat ainekset:

3/4 dl peruna- tai maissitärkkelysjauhoa

yhteensä 2½ dl (täysjyvä)riisi- ja/tai maissijauhoja

3/4 tl leivinjauhetta

½ tl ruokasoodaa

½tl suolaa

2dl sokeria (tai vähemmänkin riittää)

2tl vaniljasokeria

1 sitruunan kuori raastettuna

 

Sekoita keskenään märät ainekset:

1 1/4 dl vaniljasoijajogurttia

1 1/4 dl soijamaitoa

3 rkl öljyä

1-2 rkl sitruunamehua

EDIT: 125g purkillinen lasten hedelmäsosetta, itse käytin persikkaa tai reilu desi omenahilloa.

 

Yhdistä kuivat ja märät ainekset. Älä sekoita liikaa.

 

Paista 225 asteessa noin 10-12 minuuttia.

 

Maapähkinävoi-maissihiutalepalleroita

(viljaton, vegaaninen)

Nämäkin mukailtu CCK:n reseptistä.

Sekoita kattilassa ja anna kiehua minuutin ajan:

1dl siirappia

2½dl maapähkinävoita.

Ota pois lämmöltä ja lisää

5dl (gluteenittomia) maissihiutaleita.

Sekoita niin, että murot menevät osittain rikki.

Pyörittele pallosiksi tai painele noin 2cm paksuksi levyksi leivinpaperoidulle alustalle.

Laita pakkaseen kovettumaan (ja leikkaa kovetuttua palasiksi).

Sydän Oreot

(viljaton, vegaaninen, pähkinätön)

 

Nämäkin on tehty muokatulla CCK:n reseptillä.

 

Keksit:

• noin 2 dl (täysjyvä)
• vähän vajaa 1 dl kaakaojauhetta
• 3/4dl sokeria
• 1/4 tl suolaa
• 1/4 tl ruokasoodaa
• 1 tl vaniljasokeria
• 3/4 dl neitsyt kookosöljyä, sulata!
• 3 rks soijamaitoa
• 2 rkl agave-siirappia tai vaahterasiirappia

Sekoita ensin kuivat ainekset keskenään ja märät ainekset keskenään, yhdistä lopuksi ja sekoita käsin. Taikinasta tulee hyvin kuivaa. Voit lisätä tarpeen tullen pari tippaa vettä tai soijamaitoa kerrallaan. Kääri taikina kelmuun ja puristele jo muutaman sentin ohueksi levyksi. Laita puoleksi tunniksi jääkaappiin. Kauli leivinpaperin ja kelmun välissä. Ota pikkupipareita ja paista vajaa 10 minuuttia 200 asteessa. Ole tarkkana, sillä tummista kekseistä on vaikea huomata, milloin ne palavat.

 

Täyte:

• 1 1/4 dl tomusokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 3/4 dl neitsytkookosöljyä, sulata!

Sekoita täytteen ainekset ja täytä keksit. Lisää tarpeen tullen tomusokeria. Täytä jäähtyneet keksit.

Jos huoneenjäämpö on niin lämmin, että täyte on liian sulaa, säilytä jääkaapissa. Suomessa ei talvella taida sitä ongelmaa olla...

Thank god for Washi tape

Juuri mikään ei ole niin harmittavaa kuin liian kirkas kellonvalo, kun yrittää nukkua. Tämä mama pelasti kaksi yötä Pariisissa ottamalla washi-teipin mukaan ja kliistraamalla sitä useamman kellon mikron kellon päälle.

Karttapaikka

Mies oli elämänsä ensimmäistä kertaa Jukolan viestissä ja tuli kotiin sankarin elkein selvittyään ankkuriosuudestaan kunnialla. Kilpailunumero pääsi kotona miehen urheiluvarustekaapin oveen (sisäpuolelle kumminkin). Kunnon vaimo arvosti urheilijan suoritusta ja teippasi.

Virinneen suunnistusinnostuksen siivittämänä meille on alkanut pitkästä aikaa kertyä karttoja. Omat opiskeluaikaiset on jo viety töihin kotoa tilaa viemästä. Teippaamaan ryhdyttyäni tuuttasin samaan kaapinoveen vanhan kartonkilaatikon, joka on juuri kaksinkerroin taitetun suunnistuskartan kokoinen. Saa nähdä alkaako sinne kertyä lisää karttoja, jos vaikka koko perheen voimin alettais käydä iltarasteilla.

Juu ja teippejä ei nyt vaan voi laittaa toisiaan mästäämään, kun tuossa kilpailunumerossa on palloteippi, samanlainen kuin Ranskan ympäriajossa mäkimiehen paita.

Tutkailtiin tässä männäiltana karttojen merkintöjä ja ilhmeteltiin ruudukkoa rastilistan vieressä. Siihenhän oli kerätty vaikka kuinka plajon lisätietoa rastin löytymistä auttamaan. Olinkin aina ihmetellyt, miten suunnistajat osuvat aina rastille niin tarkasti. Ois ehkä kannattanut tutustua myös rastimääritteisiin ennen kisaa. Soitellen sotaan vaan! Tekemällä oppii :)

Make up as you go - art hanger

Ongelma 1: Yläkerran aulassa vessan ja vaatehuoneen ovien välissä killuu tyhjä, kunnolla kiinni propattu paikka jollekin. Niin tyhjillään, kun minä siivotessa tiputin siitä taulun niin, että IKEAn kehys sanoi räks-poks. Siis kolmiseen kuukautta sitten. Korjasin pääsiäiskoristeet roikkumasta naulasta ja tajusin (jälleen) kuinka pöljältä se näyttää.

Ongelma 2: Kaksi tyhjää tosi vanhaa ja tavallaan suloisesti pölyyntyneille arkistokaapeille tuoksuvaa mappikansiota on pyörinyt meillä nyt viikko tolkulla milloin missäkin leikissä, kun en ole niitä vaan millään raaskinut heittää pois.

Ongelma 3: Työhuoneessa syntyy taidetta joka kotiin niin tiiviillä tahdilla, etten tiedä minne (muualle kuin roskikseen) sitä laittaisi. Parhaat tuotokset kuitenkin tekee mieli ripustaakin hetkeksi nähtäville.

Ratkaisu 1. Leikkaa mapista etukansi pois mattoveitsellä. Ja tällä kertaa muista käyttää alustaa suojaamassa pöytää. (Oho, toi leikkauspinta on muuten ihan rispaantuva ja pölyää)

Ratkaisu 2. Sipaise leikkauspintaan kivaa mustavalkoista teippiä. (Hmmm, millähän tän sais tohon seinään kiinni niin, että naula peittyis kanssa?)

Ratkaisu 3. Joo, laitetaan tähän harpilla reikä (ja vieläkin muistin laittaa laustan! vau!) keskelle ja sitten nahkapaskalla reikää isommaksi (no, se on huollossa olevan auton takaloosterissa) ja päähän ihana iso puuhelmi, jonka spreijjaan valkoiseksi, eikun mustaksi, eikun keltaiseksi, joo punaiseksi (mutta se on loppu) eli keltaiseksi. (Ai, mutta toi helmen reikä on liian pieni. Jos ajaisin sen Dremelillä sopivaksi. Niin, sekin siellä auton paksissa, huollossa)

Ratkaisu 4. Jos laittaisinkin tuohon kaksi reikää vierekkäin (sen ensimmäisen molemmin puolin) ja sitten tuolla jostakin repusta irrotetulla kuminauhalla kiinni ja solmu taakse. Jes! Mutta ensi maalia tuohon helmeen. Roskis pihalle ja sen suojissa maalia 1-2-3-4-5kerrosta, jolloin kynänvarressa kynäpurkissa kuivumassa ollut helmi pomppaa irti ja saa pintaansa hienon raitakuvion. Jäljet ovat pöydän pinnassa edelleen.

Ratkaisu 5: 6. kerros maalia, vähän liian tuhdisti jo. Valuu vähän, mutta senhän voi piilottaa taakse. Ja sitten kokoamaan ja seinälle. Ihan hyvä siitä tuli. Taideteoksiin pitää raaskia nasauttaa rei'ittimellä. Eli mitä tahansa tähän ei tohdi laittaa.

Valmis!

Mun jokainen tuotos on tuollainen kantapään kautta soveltaen (laiskuuden vuoksi?) värkätty. Harvemmin tulee askarreltua samanlaista uudelleen, että voisi ottaa opiksi seuraavaa tehdessä.

Askartelun iloa parhaimmillaan!

Luovaa askartelua: teippejä ja kortteja

Herkkupala:
Haaraniittikirsikka
Tussivärjätty kopiokuva Aikuisten värityskirjasta
Vanha PoP:n lahjalaatikko

Vadelmapommi:
Tiimarin pallopaperia
Tussiväritetty kopiokuva aikuisten värityskirjasta
Washi-teipillä päälletysten teipattu muffinssivuoka



Kylpyhetki:
Virtahepoteipistä leikattu kuva
Washi-teipattu ristiin rastiin vesi
Kohokuviopulloväreillä tiputellut kuviot

Sataa-sataa:
Lidlin kuvioleikkureilla tehtyjen reikien takana Washi-teippiä
Virtahepo leveästä teipistä
(näyttää tosielämässä makeelta - kuvaus, no-jaa, ei mennä siihen :-/ )

Lankarulla-Ulla:
Virtahepo taasen leveästä teipistä
Washi-värisuora alla
Ompelulangoilla tehty värikokeilu rinnalla

Wanhassa vara parempi:
Raita-Washiteipit laitettu ensin vain ristiin, sitten leikattu päällimmäinen paperiveitsellä "jiiriin".
pelkistetty ja simppeli näyttää vaan niin hyvältä.

Läpivärjättyä viiluvaneeria Tintti-kaapissa

Teippitilaus tuli kiirastorstaina ystävän kanssa pidetyn askartelupäivän kunniaksi.
Ensin ihmetteli, että mitä noilla nyt tekis, mutta innostui jatkamaan mun tuunausta, kun näki kirjahyllyn reunaan kokeeksi vetämäni teipin.

Puuseppä oli ihan piukeena, että täähän näyttää ihan siltä, kuin kaappi olisi tehty läpivärjätystä viiluvaneerista. What an upgrade! Meidän jo kertaalleen tuunattu Tintti- SityMarket -hylly nousi taas ihan uuteen ulottuvuuteen. Whoa!

Alunperin hylly on ostettu (perinteisesti) väliaikaiseksi lastenhuoneen - silloisen työhuoneen - naurettavan kapeaan väliin. Myöhemmin kaapin muuttaessa uuteen työhuoneeseen tuon koppimakkarin vaihduttua E:n huoneeksi, maalasin hyllykön samalla sävyllä kuin yhden seinän, liimasin laimennetulla paperiliimalla yhden kolhuja saaneen Tintti-albumin takaseinään ja lakkasin päälle huonekalulakalla. Tykkään! Harmi vaan, että kirjahylly on ihan liian täynnä, että nuo kuvat pääsisivät oikeuksiinsa.