TED puutarha taloyhtiöön

Vappuaattona katselin illalla Ted-videoita ja lajittelin kirpparilöytölegoja. Mies oli anoppilassa katsomassa mestarien liigaa. Ihan parasta aivojen nollausta ja uusien inspiraatioiden asentamista järjestelmään.

Yhdessä videoista Roger Doiron kertoi kaupunkiviljelystä ja sen globaalistakin merkityksestä. Oman ruuan viljelyhän on viimeiaikoina ollut kovasti muotia ja mietin, että miksi ihmeessä me ei voitaisi taloyhtiössä laittaa omaa yhteistä kassikasvimaata.

Kuten ihmiset lähettää känniviestejään, lähetin naapureille intoviestin. Kuunneellaan vielä taloyhtiön yhteistä kantaa ja toivottavasti päästään vielä tänä vuonna yhteisistutusten hoitoon.

Mahtista!

Sain muuten itselleni lipun Helsingin TedX-tapahtumaan huomiselle kuuntelemaan lisää inspiroivia puheita.

Tuplamahtista!

Yksi kamalimmista kotitöistä de-kamaloitu

Inhoan uunin pesua.
Eilen sitten tarjoustomaatit tursuivat paahtuessaan pitkin uunia.

Onneksi googletin!

Säästyin ikäviltä kemikalihöyryiltä ja hammastenkiristelyltä. Ei meinaan ole koskaan ollut uunin pesu näin vaivatonta! Onnistui vaikka lapset olivat hereillä (no, onneksi ei koko vaikutusaikaa kuitenkaan...)

• Poista uunista kaikki ritilät, myös ne sivujen pellinpidikkeet
• Kostuta uuni ja luukku suihkupullosta vedellä
• Ripottele ja heittele kaikille pinnoille ruokasoodaa (ainakin K-kaupoissa myydään ulkomaanhyllyissä isoja Arm&Hammer-paketteja, jotka kestää pidempään näissä siivouspuuhissa kuin leivontahyllyn pikkupurkit)
• Odota yön yli
• Pyyhi kostutetulla rätillä kaikki kyönä pois
• Kuivaa toisella rievulla
• Jos luukun lasi on edelleen samea ja roiskeinen, kaada sille sitruunamehua ja perään soodaa. Tätä pitää vähän jynssätä vaikka taikasienellä.
• Se oli siinä! Nauti työsi jäljistä :)

Nyt jos joku tietää, miten ne ritilät saisi yhtä helposti kiiltämään... Ainakaan konepesu ei riitä mihinkään niiden kanssa. Ehkä pitäisi kokeilla upottaa ne johonkin isoon sammioon soodaveden kanssa.

Mulle voi myös vinkata, miten sais vielä lattiakaivon pesun vähemmän ällöttäväksi, nukkasihdin pysymään puhtaana ilman puhdistusta, ikkunat pesemään itsensä, pakastimen olemaan keräämättä jäätä...


 

Nautintoja



Kaupassakäynnin tuloksena ihana siideri-salaattilounas.

Syömisen tuloksena sai katsella itse leikatun luumupuun kukintaa.
Nukahtaa lämpimään aurinkoon.

Löhöilyä aikoja sitten ompelemallani peitolla nautiskellen
pikkumurun viihtymisestä.

Sekä

pikainen vierailu rakkaiden ystävien uudessa kodissa

lapsen siirtyminen isompaan istuimeen

lisää lusmuilua ja lököilyä

ihana isompi muru pienempää leikittämässä ja kaikissa hommissa

päivällinen appivanhemmilla

jäätelöä

pilates

popcornia

lämmin ilta

nukkuva perhe

mukavan tulevan päivän odotus.



Kauhua ja puutarhan hoitoa

Onneksi olin lukenut yöllisistä kauhukohtauksista ennen kuin koin lapseni ensimmäisen. Oli kyllä hurjaa menoa. Tiukan uhmaillan päätteksi tuli käsittäämättömät riehumiset uniinkin.

Onneksi tiedän, että hän on myös tämä lapsi.

Valoa kohti

Maissi, herne ja tuo ihana hauras punajuuri kurkottavat jo kohti valoa.

Nautin taitavista ihmisistä. On hienoa nähdä, miten harjoittelu tuottaa tulosta eikä epäonnistumiset pelota. Toivon niin, että lapseni oppisivat, että mitään ei saa ilmaiseksi ja että toisten osaamisesta kannattaa iloita ja ottaa mallia. Temppujumpan jälkeen jäimme pitkäksi toviksi katselemaan koulun portailla temppuilevia potkulautapoikia. E oli haltioissaan, kannusti, minä huokailin heidän taitojaan! (E haluaa skeittikengät ja potkulaudan.) Temppupojat olivat otettuja saamastaan huomiosta ja hehkuivat kehuessani heitä ohikulkijoille. Kohteliaitakin olivat, kirosanattomia myös kaatuessaan temppunsa. Mainiota kaartia kertakaikkiaan.

Pari päivää sitten sain kehua rullalautapoikien huomaavaisuutta. Olivat lakaisseet marketin kulmalta itselleen alueen ja kävivät vielä kysymässä viereisestä liikkeestä luvan lautailulle.
Saivat.
(E:n ostoslisalle myös skeittilauta)

Kapustarinta A

Kapustarinta B, kuva Pekka Malmi

Päivän parhaat

Ekat narsissit alkavat vedellä viimeisiään. Nappasin IKEAsta kolme uutta mukaan (ynnä parin säilytyslaatikon, jätskin ja kaakaon). Parin päivän takaiset istutukset itävät, viherrystä odotellaan.

Keittiössä pitää aina olla pyykkipoikia!
Ovat ihan suvereenit pitämään leivinpaperi paikallaan vuoissa.

Banaanileipä onnistui!
(viljaton, maidoton)

Vatkaa
3 munaa
3 (yli)kypsää banaania
50 g kasvimargariinia
Lisää
2½ dl mantelijauhoja
2½ dl täysjyväriisijauhoja (hiivaleipäjauhoja)
1 tl vaniljasokeria(½tl -esanssia)
1½ tl soodaa
alle 1 dl ruokokidesokeria
reilu ripaus kardemummaa
reilu ripaus kanelia.
Laita pitkulaiseen vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti.

Nautitaan hyvässä seurassa lasten villiintyessä ympärillä.

Aurinkolapseni

Kirpparilöytö!

Brion rakennussarjaa, 5 euroa. Odottaa kaapissa sitä hetkeä, kun äiti kaipaa hetken rauhaa. Isukkihan on työmatkalla Oslossa.

Vapaapäivä

Viikonloput ovat ihania mutta maanantait vielä parempia. Minun henkisiä vapaapäiviä. Mies töissä, poika hoidossa. Kotona vain me daamit. Taitaa tulla samanlainen "en tee tänään yhtään mitään" -päivä kuin perjantaina. Ja kun aamulla herää viiden jälkee ehtii jo ennen seitsemää laittaa pavut kiehumaan, pesukoneen ja tiskikoneen päälle, syödä aamiaisen ja istuttaa maissia, herneitä, punajuuria, papuja ja quinoaa noin pääsiäisruohomielessä. Quinoa on ihan täysi arvoitus, en edes Googlannut vaan iskin liotuksen jälkeen multiin. Saakohan sen versoja edes syödä?

Ja imuroitu on ja ompelukone surrannut pari ruokalappua. Kanttinauhan kanssa harjoittelu sai kainalot hikisiksi ja oli pakko ottaa pieni nettailutauko. Höh! Ja, ja, ja...

Ja kyllä minä tämän vapaapäiväni olen ansainnut!

Voi hyvän tähden.

Lauantaina E ei saanut päikkäreillä ollenkaan unta, eka kerta. Nukahti välipalapöytään ja annoin pienetunet ottaa, herätin, ettei yöunet menisi. Kysymysmerkkinä vain katsoin ja ihmettelin illalla menoa. Typpi vaan ölisee ja juoksee ympyrää keittiö-eteinen-keittiö-eteinen,hyppää välillä patjalle. Pari jäähyä riehumisesta ei tuntunut missään. Miten tässä nyt olisi johdonmukainen? Itkettää ja naurattaa yhtä aikaa. Ja sitten alkaa sättiä itseään, kun ei tuolla ole mitään rajoja, että siitä tulee joku kriminaali. Ja sitten luen lehdestä, että liikkumista ei saa kieltää. Kannustaa vaan pitää. No joo, liikkuu luonnostaan, kyllä. Rakas.

V oppi istumaan syöttötuolissa ja juomaan itse pullosta vettä. Rakas pieni.

Mies oli harrastamassa. Nauroi E:stä ottamalleni videolle (jonka yritin tähän laittaa muttei latautunut)! Silloin nauroin jo minäkin.

Sunnuntai

Jumppaa, sählyä, hassuttelua, jakamisen harjoittelua, rakentelua, lukemista, hyvää kotiruokaa, joogaa, tyhjiä karkkilaatikoita, 5 maasta poimittua pääsiäismunan yllätystä, iloista mieltä.