Me tavataan vielä!

Mä tulin takaisin tänne! Joo-o, kertomaan, että hinku päästä tänne kirjoittelemaan ja jakamaan omia juttujani on jo kova, sillä kerrottavaa on niin paljon.

Mulla on pari monta uutta juttua itselläni ja sitten me ollaan juuri muuttamassa. Ensin mummulaan miehen vanhempien luokse (ja siitä sitä juttua varmaan riittääkin ;D )ja sitten aletaan remontoida omaa kotia. Niin isoa, että vaikka te kaikki (ainakin rekisteröityneet lukijat!) olette tervetulleita vaikka samalla kertaa kyläilemään.

Mitä tämä muuttorumba on jo opettanut?
Lapset rakastavat laatikkoleikkejä.
Laikit sen kun paranevat, kun lelut pakataan pois.
Juuri kiireimmällä hetkellä ehtii alkaa taas bloggailla (! eh, pientä tulvatoimintoa)
Kaikki järjestyy.
Me ollaan loppuviimeeks aika joustavaa sakkia jokainen.
Lapset voi hyvin ottaa mukaan pankkiin kahteen peräkkäiseen asuntokauppaan, kunhan mukana on riittävästi tarroja.

Kuulkaa! Nyt meillä ideoidaan uutta kotia ja vivioidaan sitä, mitä hyvä elämä todella on. Veikkaan, että kodistamme tulee aika roimasti tavallisuudesta poikkeava ja ihan miedän näköisemme.

 

Traktorin rengas!

Ei varmaan liene vaikeaa arvata, mitä äiskä teki leikkipuistossa, kun tämän löysi :)

 

Meillä on seurakunta pitänyt pari viikkoa "puistokerhoa" ja kerrankin kylän peruspuistossa on ollut vilinää. Laajennettiin toissa viikonloppuna myös meille uuteen puistoon, ruotsinkielisen päiväkodin pihalle. Kylläpä teki maisemanvaihdos, näinkin vähäinen, kutaa koko purukalle!

 

Muuten viime viikot on mennyt ammattijärjestäjäopinnoissa, lasten joogaohjaajaopinnoissa ja crossfittisalin aloituskurssilla, jumpantuurauksissa.

 

Nyt olisi aika laittaa oma yritys pystyyn.

Siinäpä sitä on päikkäriuniaikaan ehtimistä.

Elämän tarkoitus

Lopulta huomasin, että ainoa syy elää on elämästä nauttiminen. 

- Rita Mae Brown

I've got life

Voimabiisi.

Tänään kuunneltu ainakin 10 kertaa.

Uusiutuvaa energiaa

E: Äiti, kato! Tässä katolla on aurinkopaneelit. Sellaiset, kun siinä tsasounassa, mitä ne rakanetaa.
Ä: Okei (oho!). Mitäs niillä tehdään?
E: Niillä saadaan tähän taloon energiaa ja lämmintä vettä. Sillä tän majakan valo palaa.
Ä: !?!?! Joo-o. Niin. Mitäs muuta sä siihen rakennat?
E: Tässä on tuulivoimala.
Ä: !?!?! Aha!
E: Sillä saadaan tänne sisään tuulta.

Kaveri on 3½! Sukunsa miehiä... ja onhan ekohippi äiti ja pikkusiskon kummitätikin ylpeitä :)

On se Legoilla rakentaminen kyllä V:stakin ihan sikamakeeta. Meillä taitaa pian mennä Duplot jo myyntiin, kun pikkulegot pysyy jo niin hyvin kummankin hyppysissä.

Mutta aivan varmasti paras uusiutuvan energian lähde olisi kyllä nuo tenavat! Mistä sitä virtaa vaan riittää ja riittää? Tavallaan se tarttuu äitiinkin ja välillä uuvuttaa ihan. Eilen menin nukkumaan jo kun mies kylvetti lapsia. En huomannut kenenkään nukkumaanmenoa ja kun heräsin, oli mies jo lähtenyt työmatkalle. Taisi tulla tarpeeseen tuo 10 tuntia.

Vesirokko vol. 2

E:n vesirokko iti neljä päivää V:n vesirokkoa pidempään ja kesti melkein tuplakauan.

Meillä tauti oli molemmilla helppo vaikka näppyjä oli tosi paljon.

E ei käyttänyt lääkkeitäkään kuin pari päivää.

Molemmilla vain yksi yö meni ihan kitinäksi.

Kutinaa ei ollut ollenkaan.

Nämä kuvat ovat jo reilun viikon takaa.

Nyt viimeiset ruvet irtoilevat päänahasta. 

 

Mutta olisi tämä kyllä ollut pitkä tauti olla poissa töistä.

Harmillisesti meni E:n uimakoulusta puolet potiessa.

 

Kuumalla kalliolla

Viikonloppuna päästiin ihanien ystävien luo.

Saldo:

Ahdistavan itkuiset automatkat.

E:n ensimmäinen oma ahven ja sen syönti.

Mahtavaa kuhaa kyläpaikan laiturin kupeesta kalastetuna. Ai että!

Lasi viiniä, joka teki lasten esityksestä hilpeää katseltavaa.

Ihanaa saunomista uudessa silmiähivelevässä saunassa ja uintia meressä.

Melkein hyvät yöunet molempien pikkukultien kainalossa.

E:n ensimmäinen veneenohjaus - se ei hevillä pikkuiselta unohdu!

Mahtava aurinkoinen amupäivä ystävien "omalla" retkisaarella.

Lämmin sileä kallio vartalon alla.

Grilliä.

Jäätelöä.

Kevyttä olemista.

 

Kiitos ja terveisiä sinne!