Ja imuroitu on ja ompelukone surrannut pari ruokalappua. Kanttinauhan kanssa harjoittelu sai kainalot hikisiksi ja oli pakko ottaa pieni nettailutauko. Höh! Ja, ja, ja...
Ja kyllä minä tämän vapaapäiväni olen ansainnut!
Voi hyvän tähden.
Lauantaina E ei saanut päikkäreillä ollenkaan unta, eka kerta. Nukahti välipalapöytään ja annoin pienetunet ottaa, herätin, ettei yöunet menisi. Kysymysmerkkinä vain katsoin ja ihmettelin illalla menoa. Typpi vaan ölisee ja juoksee ympyrää keittiö-eteinen-keittiö-eteinen,hyppää välillä patjalle. Pari jäähyä riehumisesta ei tuntunut missään. Miten tässä nyt olisi johdonmukainen? Itkettää ja naurattaa yhtä aikaa. Ja sitten alkaa sättiä itseään, kun ei tuolla ole mitään rajoja, että siitä tulee joku kriminaali. Ja sitten luen lehdestä, että liikkumista ei saa kieltää. Kannustaa vaan pitää. No joo, liikkuu luonnostaan, kyllä. Rakas.
V oppi istumaan syöttötuolissa ja juomaan itse pullosta vettä. Rakas pieni.
Mies oli harrastamassa. Nauroi E:stä ottamalleni videolle (jonka yritin tähän laittaa muttei latautunut)! Silloin nauroin jo minäkin.
Sunnuntai |
Jumppaa, sählyä, hassuttelua, jakamisen harjoittelua, rakentelua, lukemista, hyvää kotiruokaa, joogaa, tyhjiä karkkilaatikoita, 5 maasta poimittua pääsiäismunan yllätystä, iloista mieltä.
No comments:
Post a Comment