Ongelma 1: Yläkerran aulassa vessan ja vaatehuoneen ovien välissä killuu tyhjä, kunnolla kiinni propattu paikka jollekin. Niin tyhjillään, kun minä siivotessa tiputin siitä taulun niin, että IKEAn kehys sanoi räks-poks. Siis kolmiseen kuukautta sitten. Korjasin pääsiäiskoristeet roikkumasta naulasta ja tajusin (jälleen) kuinka pöljältä se näyttää.
Ongelma 2: Kaksi tyhjää tosi vanhaa ja tavallaan suloisesti pölyyntyneille arkistokaapeille tuoksuvaa mappikansiota on pyörinyt meillä nyt viikko tolkulla milloin missäkin leikissä, kun en ole niitä vaan millään raaskinut heittää pois.
Ongelma 3: Työhuoneessa syntyy taidetta joka kotiin niin tiiviillä tahdilla, etten tiedä minne (muualle kuin roskikseen) sitä laittaisi. Parhaat tuotokset kuitenkin tekee mieli ripustaakin hetkeksi nähtäville.
Ratkaisu 1. Leikkaa mapista etukansi pois mattoveitsellä. Ja tällä kertaa muista käyttää alustaa suojaamassa pöytää. (Oho, toi leikkauspinta on muuten ihan rispaantuva ja pölyää)
Ratkaisu 2. Sipaise leikkauspintaan kivaa mustavalkoista teippiä. (Hmmm, millähän tän sais tohon seinään kiinni niin, että naula peittyis kanssa?)
Ratkaisu 3. Joo, laitetaan tähän harpilla reikä (ja vieläkin muistin laittaa laustan! vau!) keskelle ja sitten nahkapaskalla reikää isommaksi (no, se on huollossa olevan auton takaloosterissa) ja päähän ihana iso puuhelmi, jonka spreijjaan valkoiseksi, eikun mustaksi, eikun keltaiseksi, joo punaiseksi (mutta se on loppu) eli keltaiseksi. (Ai, mutta toi helmen reikä on liian pieni. Jos ajaisin sen Dremelillä sopivaksi. Niin, sekin siellä auton paksissa, huollossa)
Ratkaisu 4. Jos laittaisinkin tuohon kaksi reikää vierekkäin (sen ensimmäisen molemmin puolin) ja sitten tuolla jostakin repusta irrotetulla kuminauhalla kiinni ja solmu taakse. Jes! Mutta ensi maalia tuohon helmeen. Roskis pihalle ja sen suojissa maalia 1-2-3-4-5kerrosta, jolloin kynänvarressa kynäpurkissa kuivumassa ollut helmi pomppaa irti ja saa pintaansa hienon raitakuvion. Jäljet ovat pöydän pinnassa edelleen.
Ratkaisu 5: 6. kerros maalia, vähän liian tuhdisti jo. Valuu vähän, mutta senhän voi piilottaa taakse. Ja sitten kokoamaan ja seinälle. Ihan hyvä siitä tuli. Taideteoksiin pitää raaskia nasauttaa rei'ittimellä. Eli mitä tahansa tähän ei tohdi laittaa.
Mun jokainen tuotos on tuollainen kantapään kautta soveltaen (laiskuuden vuoksi?) värkätty. Harvemmin tulee askarreltua samanlaista uudelleen, että voisi ottaa opiksi seuraavaa tehdessä.
Askartelun iloa parhaimmillaan!
Ongelma 2: Kaksi tyhjää tosi vanhaa ja tavallaan suloisesti pölyyntyneille arkistokaapeille tuoksuvaa mappikansiota on pyörinyt meillä nyt viikko tolkulla milloin missäkin leikissä, kun en ole niitä vaan millään raaskinut heittää pois.
Ongelma 3: Työhuoneessa syntyy taidetta joka kotiin niin tiiviillä tahdilla, etten tiedä minne (muualle kuin roskikseen) sitä laittaisi. Parhaat tuotokset kuitenkin tekee mieli ripustaakin hetkeksi nähtäville.
Ratkaisu 1. Leikkaa mapista etukansi pois mattoveitsellä. Ja tällä kertaa muista käyttää alustaa suojaamassa pöytää. (Oho, toi leikkauspinta on muuten ihan rispaantuva ja pölyää)
Ratkaisu 2. Sipaise leikkauspintaan kivaa mustavalkoista teippiä. (Hmmm, millähän tän sais tohon seinään kiinni niin, että naula peittyis kanssa?)
Ratkaisu 3. Joo, laitetaan tähän harpilla reikä (ja vieläkin muistin laittaa laustan! vau!) keskelle ja sitten nahkapaskalla reikää isommaksi (no, se on huollossa olevan auton takaloosterissa) ja päähän ihana iso puuhelmi, jonka spreijjaan valkoiseksi, eikun mustaksi, eikun keltaiseksi, joo punaiseksi (mutta se on loppu) eli keltaiseksi. (Ai, mutta toi helmen reikä on liian pieni. Jos ajaisin sen Dremelillä sopivaksi. Niin, sekin siellä auton paksissa, huollossa)
Ratkaisu 4. Jos laittaisinkin tuohon kaksi reikää vierekkäin (sen ensimmäisen molemmin puolin) ja sitten tuolla jostakin repusta irrotetulla kuminauhalla kiinni ja solmu taakse. Jes! Mutta ensi maalia tuohon helmeen. Roskis pihalle ja sen suojissa maalia 1-2-3-4-5kerrosta, jolloin kynänvarressa kynäpurkissa kuivumassa ollut helmi pomppaa irti ja saa pintaansa hienon raitakuvion. Jäljet ovat pöydän pinnassa edelleen.
Ratkaisu 5: 6. kerros maalia, vähän liian tuhdisti jo. Valuu vähän, mutta senhän voi piilottaa taakse. Ja sitten kokoamaan ja seinälle. Ihan hyvä siitä tuli. Taideteoksiin pitää raaskia nasauttaa rei'ittimellä. Eli mitä tahansa tähän ei tohdi laittaa.
 |
| Valmis! |
Askartelun iloa parhaimmillaan!
No comments:
Post a Comment