Traktorin rengas!

Ei varmaan liene vaikeaa arvata, mitä äiskä teki leikkipuistossa, kun tämän löysi :)

 

Meillä on seurakunta pitänyt pari viikkoa "puistokerhoa" ja kerrankin kylän peruspuistossa on ollut vilinää. Laajennettiin toissa viikonloppuna myös meille uuteen puistoon, ruotsinkielisen päiväkodin pihalle. Kylläpä teki maisemanvaihdos, näinkin vähäinen, kutaa koko purukalle!

 

Muuten viime viikot on mennyt ammattijärjestäjäopinnoissa, lasten joogaohjaajaopinnoissa ja crossfittisalin aloituskurssilla, jumpantuurauksissa.

 

Nyt olisi aika laittaa oma yritys pystyyn.

Siinäpä sitä on päikkäriuniaikaan ehtimistä.

Palma de Mallorca ja sen leikkipuistot

Täällä vedetään syvään henkeä ja palataan arkeen.

Viime viikon vietimme Mallorcalla Palmassa.
Lasten myötä lomat saavat uusia piirteitä. Parasta lomassa on se, että ollaan ihan koko perhe yhdessä koko ajan ja asutaan yhdessä huoneessa. Arkihan menee läpsystä vaihtaen ja tosi harvoin vain hengaillaan kaikki yhdessä.

Ja lomalla nukuttiin! Joka ilta käytiin lasten kanssa nukkumaan ja herättiin samaan aikaan. Mies nukkui vielä päiväunetkin lasten kanssa. Vaikka reissussa onkin tavallaan stressaavaa, niin univelkaa ei kyllä jäänyt.

Hotelli Horizonte nyt ei sinällään mikään loistokas ollut ja remonttiakin siellä tehtiin, mutta kelpasi hyvin, kun unta riitti. Aika vähän hotellilla tuli lastenkaan kanssa lopulta oltua. Ja ikkunasta oli mahtavat maisemat seurailla sataman laivaliikennettä ja lentokentälle laskevia ja nousevia koneita. Syötiin keskiskertaista hotelliruokaa - kolme buffettia päivässä. Ihan parasta lepoa kotiäidille: ei ruuanlaittoa, ei tiskiä, ei jälkien siivoamista. Lapsille sattui seuraksi E:n ikäinen suloinen ruotsalaistyttö. Vanhemmatkin saivat kaivaa kouluruotsin naftaliinista, kun istuttiin aina ruokailemassa samassa pöydässä.

Niin mitä muuta tehtiin kuin nukuttiin ja syötiin?
Nautittiin kaikin aistein aamupäivistä rannoilla. Meille loistavin oli lähin pikkuranta, Cala Major, kävelymatkan päässä hotellista. Aamulla ihan tyhjällä sileällä ja loivalla hietikolla kelpasi lasten tonkia, kirkua ja telmiä, äidin harjoitella käsilläseisontaa. Käytiin myös keskustan rannalla ja akvaarion lähellä rannalla.

Käveltiin mäkiä ylös ja juostiin alas lasten kiljuessa riemusta.
Käveltiin kaupugilla.
Käveltiin ylös Belverin linnalle puistojen kautta.
Käveltiin molempia lapsia rattaissa työntäen ihan treeniksi asti.
Ja ajettiin halvoilla ja hyvillä paikallisbusseilla.

Syötiin eväitä.

Yksi kokonainen päivä vietettiin akvaariossa. Paikka oli kaikille mieleen. Ainoastaan ruoka oli keskinkertaista huonompaa, uppopaistobuffettia. Omat eväät siis kannattaa pakata tänne. Mutta nähtiin Nemo-kala kahdessakin  värissä, mustekaloja, merihevosia, pallokala, suuri haiallas, rauskuja... Monet niistä piti kiertää katsomaan toistakin kertaa. Saatiin silittää merimakkaraa, meritähteä, merisiiliä - ja bilsan ope oli ihan liekeissä! Pikkusisko ja isi nukkuivat päiväunetkin videosalin pimeydessä ja hypnoottisessa merenalaisessa valtakunnassa. Hämärissä akvaariosaleissa tunnelmaa loi sopiva klassinen musiikki. Mutta parasta, kaikkein parasta oli kuitenkin pihalla ollut leikkipaikka, jossa on ehkä taidokkaimmin ja huolellisimmin tehty kiipeilytelinelaiva, jonka olen missään nähnyt!




















Kuva: Palman akvaarion kotisivuilta

Muutama muukin leikkipuisto kokeiltiin:
Porto Pi:n ostoskeskuksen itäpäässä on maksullinen pomppulinnapaikka ja siitä alkavassa puistossa pieni siisti korttelileikkipuisto. Osteoskeskuksessa sisällä on vaikka kuinka paljon kolikkolaitteita lapsien viihdykkeeksi.

Polvori-tien yläpäästä  Belverin puistoon aukeavan portin vieressä on suurehko ja varjoissa leikkipuisto, josta vain kävelimme läpi lasten nukkuessa rattaissa.

Avinguda Joan Miro -tien varressa on vikas keskikokoinen korttelileikkipuisto Plaza Francesc Rossello Pinitorin kohdalla. Vessat parkkihallissa ja vieressä iso supermarketti.

Kaupungissa Passeig Mallorcan alkupäässä jokivarressa on oikein hyvä ja suosittu leikkipuisto, jossa on mukavasti kiipelitelineitä eri ikäisille. Kahvilakin.

Katedraalin lähellä on suuri leikkipuisto Parc del Marin itäpäässä Dalt Muradan kupeessa. Täällä käy päiväsaikaan suuriakin päiväkoti/esikouluryhmiä, mikä tuo kivaa vipinää.

Bussin ikkunasta bongasimme leikkipuiston laivakiipeilytelinein Joan Margall -tien alussa olevasta kolmiomaisesta puistosta. Näytti hyvältä.

Palmassa yhdessäkään leikkipuistossa ei ollut vessaa, mikä on suuri miinus Ranskaan verrattuna. Siellä jokaisen leikkipuiston vieressä on vessat, ei välttämättä mitkään luksus, mutta on. Parkkihalleissa puolestaan on vessat aina vartojoiden kopin läheisyydessä. Kaupungilla vessamerkintää seuraminen voi johtaa puolenkin kilometrin seikkailuun parkkihallissa.


Hoidettiin pari päivää kuumeista lasta. Eikä annettu apteekkarin ohjeiden mukaista yliannostusta lääkettä.
Ei palettu auringossa.
Paleltiin vain parina päivänä tuulessa.
Ja kiitettiin lentomatkoilla iPadia lastenviihhdytyksestä.

Kannatti lähteä.
Kun viikon asui hotellihuoneessa, on ihan luksusta asua näissä neliöissä. Päällekaatuvat seinät vaihtuivat haihtuviin kodinvaihtoajatuksiin. Vähäksi aikaa. Halpaakin on lomailla, jos sillä säästyy ainakin 200 000 euron asuntolainan otolta!

Palman kartan voi käydä vaikka täältä.

***

We had a little holiday in Palma de Mallorca, Baleares, Spain.
Slept well and enjoyed the warm weather.

Naapurikylän uusi puisto

Yökyläilyä pitäisi harrastaa enemmän. Ihanaa istua aikuisten kanssa ihan arki-iltaakin, kun lapset saa laittaa rauhassa nukkumaan. Tällaisen mukavan illan jälkeisenä aamuna kävimme kokeilemassa Vihdin kirjonkylän rannan uuden leikkipuiston. Täällä maaseudulla tällainenkin pikkupuisto on ilahduttava uudistus.

Täällä mittakaava oli meidän 1 ja 3-vuotiaille juuri sopiva. Molemmat pääsevät kiipeämään kaikkialle ja saavat kiksit kaukoputkista ja noista "viidakkopuhelimista". Kuvassa takana näkyvä jousilaiva on E:n suuri suosikki. Siellä äiti saa antaa kunnon myrskyt ja samalla saa äitikin hyvän hengästyksen esimerkiksi hyppimällä aivan laidalla kyykkyhyppyjä ja pumppaamalla keulassa vauhtia punnerrusasennossa.

Aamupäivän huippuantia oli järvellä uineet ja lentämään lähteneet joutsenet. Luulimme perheen jo lentäneen muualle, kun vanhemmat ja neljä vielä harmaata poikasta lensivät ylitsemme vain muutaman metrin korkeudessa. Majesteetillista ja mykistävää.

Vihaisten lintujen leikkipuisto

Muutama viikko sitten meillä oli auto päivisin käytössä ja käytiin aamupäiväretkellä Espoon Suurpellossa Angry birds -leikkipuistossa. Nuo linnut ja possut näyttivät lasten mielestä hauskoilta vaikkeivät vielä - onneksi - ole niitä muualla juuri nähneet.

Puisto oli pienoinen pettymys, kun sitä niin suurena ja ihmeellisenä mainostettiin. Reaktion aiheuttajana taisi myös olla se, että lapset olivat vielä liian pieniä päästäkseen kiipeämään telineissä. Vuoden vanhalle V:lle oli vain pieni liukumäki. Melkein kolmivuotias E pääsi vain yhtä kautta ylätasoille. Kaikkein korkein kohta oli hänen mielestään huippu-juttu ja kutsui sitä mökiksi. Harmillisesti "hisseihin" ei noin pieni vielä yltänyt astua. Näyttivät muuten tosi hahuskoilta!

Parasta antia meille oli viereinen "mummorata", samanlainen kuin kotikylän leikkipuistossa. Tutuissa vanhusten tasapainoilun ja liikkumisen ylläpitoa varten suunnitelluissa telineissä nuo mukulat kyllä jaksavat kiipeillä ja pomppia. Niistä löytyy muuten äidillekin monta hyvää tasajalkahyppy, punnerrus- ja leuanvetopaikkaa.

Jäämme odottelemaan natiaisten kasvua ja palaamme puistoon pidempinä ja ilman paksuja sadetamineita.

Onko muuten ihan normaalia, että päiväkotiryhmissä hoitajat kuvaavat puitossa leikkimässä olevia (oman hoitoryhmän) lapsia KOLMELLA iPadilla? Suuren maailman ihmeitä ihmetteli tämä maalainen Suurpellossa.

Loppuunkävelty

Pariisi loppunkäveltynä tältä erää.

Kaupunki on oikein toimiva lomapaikka lapsiperheelle, tässä muutama huomio.

• Moneen paikkaan ei mahdu rattailla, eikä esteettömyyttä ole taattu esim kaikilla metroasemilla. Asemakarttaan on kyllä merkitty rullatuolin kuvalla hissilliset asemat ihan hyvin. Juniin tuntuu pääsevän paremmin.
• CDG:n lentokentältä pääsee hyvin kaupunkiin julkisilla ja kulkeminen on muutenkin näppärää.
• Finnairin tuloaulassa on turisti-info, josta voi ostaa turistilippuja julkisiin edullisesti.
• Varaudu ranskalaiseen meininkiin eli lakkoihin, yllättäviin juna-aikataulujen muutoksiin yms. Meille osui yllättävä bussiyhteys lentokentältä junalle.
• Junissa/metroissa kuulutetaan seuraava asema, jolla juna pysähtyy, ei välttämättä pääteasemaa.
• Ravintoloita on joka lähtöön mutta on muistettava, että ranskalaiset ovat tarkkoja ruoka-ajoistaan. Siinä ei nälkä kitisevät lapset auta lain. Lounas pääsääntöisesti 12-14, illallinen 19-21.
• Isommille lapsille voisi kai suositella montaakin museota mutta 1 ja vajaa 3-vuotiaille riitti puistot, vanhemmillekin ne olivat stressittömin ajanviete.
• Pikkuleikkipuistoja on melkein jokaisessa pienessäkin korttelipuistossa.
• Majoitukseksi lapsiperheelle sopii parhaiten asunto/huoneisto, jossa voi osan tilasta sulkea nukkumatilaksi ja osa ja osa jää aikuisille illanistumista varten. Toisaalta aamulla nukkujat voivat valua nukkumispuolelle ja herääjät toiselle.

Pidä katse taivaassa ja saat tyhjät taskut

Montmartren valloitus aloitettiin jälleen leikkipuistokeikaiksella. Anversin metroaseman eteläpuolella on ihan mukava leikkipuisto, joka oli kuin ammuttu täyteen aamupäivällä. Nähtävyyksien lähellä tuntui siltä, että leikkipuistoissa kuuli enemmän englantia kuin ranskaa.

Montmartre oli ainoa paikka Pariisissa, josta jäi vähän huono maku suuhun. Ajettiin Funiculairella ylös mäelle, kunhan pääsimme ensimmäisten turistinpyydystäjien ohi. Mäellä sama meno jatkui. Koko ajan joku oli tyrkyttämässä jotakin tai oli olevinaan mykkä ja kaipaavansa avustusta. Sattumaa tai ei meiltä hävisi Sacre Coeurin kulmalla yksi viiden päivän metrolippu.

Väliäkö hällä, maisemat olivat hulppeat ja satuimme vahingossa syömään alueen ensimmäisenä ravintolana itseään mainostavaan putiikkiin, taisi olla Rue de Dancourtilla. Lasten ja aikuisten matkaväsymyksen saattelemana ruuan tulo kesti tuskaisen pitkään. Ruoka sitten olikin kaiken sen hampaidenkiristelyn arvoista. Suussasulavaa ankkaa olisi voinut sopia siltä paikalta syövänsä vaikka loppuelämänsä kaikilla aterioilla. Rasvamaksa lie silloin huolehtinut siitäkin, ettei elämää olisi enää paljoa jäljelle jäänytkään.

Aspirant Durantin aukion leikkipuisto, Pariisi

Jälleen mukava pikkuipuisto Avenue du Mainen ja Rue Brezinin kulmassa.
Leikkipaikalla iso hiekkalaatikko, ihanaa sileää vaaleaa hiekkaa. Keskikokoisessa kiipeilytelineessä oli ihan mahtava korkkiruuvitanko, jollaista en ollut ennen nähnyt!

 Urheilupuolta edustavat uimahalli, pingispöydät ja futsal-kenttä. Vieressä pyöriin myös sesonkiaikoina pieni, maksullinen, karuselli.

Vessaa en huomannut, mutta vieressä on uimahalli.

Sevres-Babylonin kulmapuisto, Pariisi

 

Mukava pikkuinen pik-nik-puisto tupsahti eteemme Babylonin ja Sevresin metroaseman kulmilla. Söimme puistossa eväitä ja katselimme kartasta, missä olisi lähin leikkiouisto. No tuota, ihan siinä pensaan takana! Kiipeilyteline ja pari jousikeinua hiekalla ja vieressä pikkuisille vielä keinulauta ja mitä lie. Ja siisti vessa. Onneksi, sanon vain sen verran.

 

Louvren piha ja Tuiliersin leikkipuisto

 

Käyskenneltiin Louveren kulmilla ja ihmeteltiin vähäistä liikennettä. Tarkemmin katsoen jokaisella sisäänkäynnilltä parveili poliiseja. Niiden välillä nappikorvia. Saimme kulkea ihan rauhassa kenenkään puuttumatta liikkeisiimme ja tuntui oikeastaan turvalliselta. Pihaan puikahdimme ihan siksi, että se oli täynnä poliisiautoja ja mustia autoja ajeli muutama, agenttejajoka puskan takana, mellakka-aitaa, pienenpieni mielenosoitus oli suljettu omaan nurkkaukseensa. Koko museo oli yleisöltä suljettu. Jäimme syömään eväitä ja seuraamaan tilannetta sekä ohi kuljeskelevia ratsupoliiseja. Poislähtiessä kysäisimme yhdeltä poliisislta mitä tapahtii mutta hän nyt ei varsinaisen puheliaaksi ryhtynyt.

"Rien."

No, aha.

 

Louvren edustalla Tuiliersin puistossa päästettiin E juoksemaan. Puisto oli pienille ihan kivasti tekemistä, muttei se mikään kulmapuistoa erityisempi ollut. Huippuna kaksi riippukeinua, jotka soveltuivat testatusti oikein hyvin aikuisillekin. Keskellä oli tosi korkea isommille tarkoitettu kiipeilyteline. Vessat ehkä jossakin kauempana.

 

Ravintolaksi löytyi hyväksi koetulla metodilla sivukadulta paikka, jossa paikalliset papat olivat syömässä. Oih miten oli E:lla hyvää ankkaa ja minulla possun säärtä vihreillä linsseillä. Krouvia kunnon ruokaa. Lasi viiniä ja oi että oli taas hyvä lähteä kävelemään lapsia rattaissa paiväunille ympäri kulkemattomia katuja.

 

Louvressa täytyy sitten lähteä käymään joku toinen kerta.

Illalla saimme uutisista kuulla, että museoon oli avattu uusi Lähi-idän taideen osasto ja vierailijoina oli ollut erinäisten Stanien päämiehiä.

 

Luxemburgin puisto, Pariisi

 

 

 

Tässäpä oli mukava leikkipuisto!

 

Luxemburgin puisto Pariisissa oli mukava puolipäiväkohde. Lapsille riitti aluksi juoksentelu ison suihkulähteen ympärillä ja aikuisille paikallisten juoksutapojen vertailu ja personaltrainerien ja heidän asiakkaidensa hommien kyttäily.

 

Itse leikkipuisto oli päällystetty kokonaan kumimatoilla ja lukuisissa välineissä oli kaikissa ikäsuositukset, vessatkin löytyivät ja juomapisteet; ranskalaiseen tapaan. Puistossa oli mukavan kokoinen hiekkis, paljon sentrifugeja ja noita jousikeinuja, lukuisia kiipeilytelineitä ja isoille mutkitteleva vaijeriratakin. Tästä lystistä maksoi ihan mieluusti 2,50e/lapsi ja 1,50e/aikuinen, ihan pikkuiset pääsi ilmaiseksi. Niin ja lapsille hintaan sisältyi yksi matkan kohokohdista, ankkaleima kämmenselkään! Puisto aukesi kuitenkin vasta klo 10, eli meidän ilman aikaeroakin kukonlaulun aikaan heräävien mielestä aika myöhään.





 

Jee-jee-jee!

Veturikuski

Syksy se oli Pariisissakin syyskuussa,
sää mitä mukavin kaupunkimatkailuun,
lämpötila 20 asteen hujakoilla,
aamut kyllä kylmiä.
Pariisilaiset saapuivat puistoihin vasta yhdentoista aikaan.

Liukumäet olivat varmasti turvallisia luistamattomuudessaan.

Lapiot heiluu Tallinnassa

Siitä on jo melkein viikko, kun tenavat heiluttelivat räkätaudissa lapioita Tallinnassa. Tämä mainio leikkipuisto on aivan vanhan kaupungin kupeessa Rannamae teen ja Suurtükin kulmassa heti kaupunginmuurin ulkopuolella. Hyvä leikkipelastus on vain kivenhaiton päässä "teemapuiston" turistihulinasta, italialais-, espanjalais- ja jenkkituristien laumoista oppaidensa perässä.

Aidatussa puistossa on pari hiekkalaatikkoa, liukumäki, kiipeilytelineitä, ruohokenttää ja jousikeinuja. Puistiosta on aina löytynyt myös muutama jäänyt tai toisten leikkijöiden lelu, joita on luvattu lainaan. Paikallisia saati muita turisteja puistossa on ollut harvakseltaan. Pensasaidan takana aikuisten kuntoiluvälineiden vieressä on myös keinut ja lähellä on myös siirtovessat.

 

Muista retkeillä ainakin kerran viikossa

Pikana päädyttiin aamulla miehen mukaan töihin, kyyti aamulla kaupunkiin ja iltapäivällä kotiin ja saldona:

Ratikka-, bussi ja juna-ajeluita.

Brahen leikkikenttä. Oli aamulla ihan typötyhjä ja varjoisa. E:n mielestä puinen iso auto oli mahtava. Sitä ajettiin kauppaan, parkkiin, rantaan... Ukki, kun kuuli leikkipaikastamme, kysyi heti oiko oliko allas vielä siellä, hänen lapsuuden leikkipaikkansa.

Kääretorttu ja maito Töölössä aurinkotrassilla. Torilla kahvilat olivat varjossa.

Töölönlahti. Kanadanhanhia E:lle ja V:lle nenäliina silputtavaksi.

Finlalndiatalo ja japanilaiset lastenihastelijat. "Kawaii!"

Baana. Ja sen kupeen tyhjä leikkikenttä aamupäivällä.

Lounas Salvessa. Hyvä palvelu ja meille herkkuruoka. Kampelaa ja bataattikeittoa.

Hiestun torilta hieno vihreä pikkuauto.

Eksynyt japanilainen Mokonetsijä.

Rantakallioiden huristelua uudella autolla.

Pikainen tapaaminen ukin kanssa rannassa.
Hensingin jäätelötehtaan banaanijätskit Carusellilla sellaisessa hassussa HIV-awareness merkinnnäköisessä parituolissa. Ja autolla huristelua siinäkin.

Imettävän äidin voimasmoothie kirjastoakin hiljaisemmassa Ruohonjuuressa, kun lapset nukkuivat superpitkät päikkärit rattaissa ja mukava pikkukeskustelu hollantilaisen neljän lapsen äidin kanssa.

Turun seikkailupuisto

Alkuviikon yöretki Turun suunnalle oli menestys!

Kaupungissa emme juuri muualle ehtineetkään kuin Kupittaan seikkailupuistoon. Todella hieno puisto aivan keskustan kupeessa. Omat alueet eri-ikäisille, paljon vesileikkimahdollisuuksia, pajoja, tapahtumia... Puistossa on vielä maauimala, kokeillusti ihan hyvä lounasravintola (lapsille puoliannokset puoleen hintaan), lintutarha ja näin kesäaikaan myös maksullisia juttuja kuten pomppulinnoja. Pelkän puiston takia voisin ajaa päiväretkelle puolentoista tunnin päähän.

Puiston vieressä liikuntakeskuksessa pidetään nyt kesällä sunnuntaisin ilmaista liikunnan Kesäimemaata alle 12-vuotiaille ja talvella toiminta siirtyy sisätiloihin urheiluhalliin.

Vau!

Puistopiknikki

"Äiti, ota kuva mun kurasista jaloista."

Ystävien luona leikkimässä. Ja mikä piknikki! Punaherukka-raparperi-kirsikkamehua, vaahtokarkkeja, sydämen muotoisia maapähkinä-hilloleipiä ja mitä vielä. Kookosteetä en edes ehtinyt maistaa.

Ihanaa seuraa, positiivisuus-makeusruiske. E:kin häkeltyy tässä seurassa punastelemaan. V taputteli pikkuemäntäämme herkeämättä. Rakkaat!

Vieremän leikkipuistossa Lohjalla oli meidän muksuille reiluksi tunniksi hyvinkin puuhaa. Sai seurailla kukkuloiden takaa pompsahtelevia rusakoita ja vieressä oli mitä mehevin vesilätäkkö kastelukannu- ja kengänupotuspuuhiin. Leikkivälineet ovat ihanasti suuren nurmialueen keskellä niin, ettei lapset pääse säntäämään minnekään huomaamatta. Mutta oli sieltä vain autollekin pitkä matka, kun sadekuuron alle jäätiin. Edesyksi varjostava tai sateelta suojaava puu olisi tänään osunut kohdalleen.